Nyt se on totta. Olemme valmiit julkisuuteen. Blogi jatkaa elämäänsä osoitteessa bolder.fi.

Kauppalehdessä julkaistiin tänään Sopranon toimitusjohtajan Arto Tenhusen mielipidekirjoitus aiheesta ”Lama lisää verkkokauppaa Suomessa”. En nyt ota kantaa otsikoinnin dramaattisuuteen, mutta Tenhusella on hyviä pointteja verkkokaupan suosion kasvamisesta Suomessa.

Kirjoituksessa kerrotaan esimerkiksi, että peräti puolet suomalaisyrityksistä aikoo aloittaa tai lisätä vientiään verkkokaupan avulla. Lisäksi kaksi kolmasosaa yrityksistämme aikoo laajentaa markkinoitansa kotimaassa nimenomaan verkkokaupan avulla. Kysyntää verkkokaupan osaajille siis on etenkin PK-sektorilla, jolle suurilla ohjelmistotaloilla ei ole  kustannustehokkaita ratkaisuja.

Apuun tulevat paitsi helpot itseasennettavat ratkaisut kuten Clovershop ja yksilölliset ratkaisut pieniltä koodipajoilta. Suurimman potin tulevat uudessa pk-yritysten aallossa Software as a Service -periaatteella eli netin kautta käytettävät ja ylläpidetyt palvelut, kuten Sopranon Composer tai juuri julkaistu loistava MyCashflow.  Kilpailua käydään helppoudessa, valmiiksi mietityissä ratkaisuissa ja helpossa kustomoitavuudessa. MyCashflow tarjoaa ainakin näitä kaikkia, ja yrityksemme tuleekin tarjoamaan sen päälle toteutettuja verkkokaupparatkaisuja.

Pian näemme varmasti myös automyyjiä, jotka eivät toimi enää fyysisessä toimipisteessä, vaan koeajot tilataan netistä ja auto saapuu kotiovelle. 80 prosenttia kuluttajista käyttää nettiä hankkiessaan tietoa autoista ja yli puolet koeajoista johtaa ostopäätökseen, joten en näe mitään ongelmaa tässä toimintatavassa. Tulemme näkemään vielä valtavia murroksia perinteisten toimialojen ansaintalogiikassa. 

Tilannekatsaus

helmikuu 10, 2008

Too long since last post. Tänä aikana on tapahtunut todella paljon, ja olemme edistyneet firman kanssa jo perustamisvaiheen yli. Saimme siis virallisesti aloitettua toiminnan ja asiakkaitakin on jo useita. Saimme myös uuden osakkaan, Lasse Männistön, joka liittyi joukkomme myynti- ja kehitysjohtajaksi. Nimen kanssa tuli ongelmia, ja jouduimme luopumaan Wombatista, niin raskasta kuin se olikin. Uuden nimen kanssa lähdemme Rohkeammalle linjalle.😉

Avaan yrityksen perustamisprosessia myöhemmin tarkemmin, mutta nyt oli vain pakko avata taas kirjoittamissolmuja.

Kannattaa lukea Young Entrepreneurin juttu yleisimmistä yrityksen perustamiseen liittyvistä virheistä. Siinä avataan joitakin yleisimpiä sudenkuoppia, joiden olen huomannut olevan aivan tosia viime aikoina. Ja onneksi, olemme tietoisesti pyrkineet useimpia niistä välttämään.

Strategista markkinointia

tammikuu 24, 2008

Olemme Laurin kanssa istuneet tänään Helsingin kauppakorkeakoululla järjestetyssä StratMark-seminaarissa. Seminaarissa on vieraina suomalaisen yritys- ja yliopistomaailman huippunimiä ja aiheena on strateginen markkinointi, eli markkinointi osana yrityksen strategista toimintaa ja ansaintalogiikkaa.StratMarkin anti on parantunut huomattavasti viime vuodesta, ja aiheet käsittelevät markkinointia paljon syvemmällä ja konkreettisemmalla fokuksella kuin edellisellä kerralla.Puhujina on paikalla ollut mm. professori Rajendra Srivastava. Mieluummin kuin selittäisin auki käsiteltyjä asioita, olen poiminut joitakin lainauksia puhujien esityksistä.Professori Srivastavan esitys

  •  ”Not everything that counts can be counted, and not everything that can be counted counts” – Albert Einsteinia lainaten Srivastava kuvasi yritysten tuloslaskelmien ja lisäarvon yhteyttä
  • Innovate business models, not just products
  • Master present and pre-ept the future
  • Best technology don’t win, the best networked companies do
  • The biggest risk is not to take one
  • Customers and brands are the only assets that appreciate
  • The role of strategy is to create market imperfections!
Muuta seminaarista poimittua 
 
”Markkinointi tarkoittaa tuotteen tekemistä haluttavaksi.” 
 
”Markkinointi on yritykselle relevanttien asiakassuhteiden johtamista kehdosta hautaan” – professori Cristian Grönroos esitti, että markkinoinnin tarkoituksena on pyrkiä palvelemaan asiakkaita pitkällä aikavälillä vastaamaan muuttuvia tarpeita.
 
”Palvelu + Tuote = Ratkaisu”  – tärkeintä on siis tarjota kokonaisratkaisuja asiakkaiden ongelmiin, ei vain teknisiä tuotteita.
 
Risto Siilasmaa F-Securelta totesi, että usein strategia on hyvin kirkastettu, selvennetty ja sisäistetty, mutta ei osata vastata kysymykseen ”miksi strategia on hyvä?” 
 
”Kommunikaatio on palvelumuoto.” – Jaakko Alanko
 
”Nykyään vahvin myyntiargumentti on sustainability, kestävä kehitys, energian säästö, ilmastonmuutos.” – Jaakko Alanko
 
”Missä palvelu alkaa ja loppuu? Täytyy tarkastella, miten meidän palvelumme tai tuotteemme palvelee asiakkaamme asiakasta. Miten voimme hyödyllistää tarjoamaamme?” – Jaakko Alanko 

Martin Heidegger kuvasi ihmisen olemista maailmassa dasein-termillä, joka merkitsee ikään kuin ihmisen erottamattomuutta ympäröivästä todellisuudesta. Samalla tavalla kuin ihminen on joukkoon heitettynä maailmassa, on uusi yrittäjä erottamattomasti osa toimintaympäristöään. Yritystä ei voi enää kuvata entiteettinä, ympäristöstään irrotettavissa olevana kokonaisuutena. Jos toimintaympäristö, eli asiakkaat ja sidosryhmät sekä fyysinen että henkinen ympäristö, erotettaisiin ympäristön kontekstista, jäljelle jäisi ainoastaan yritystoiminnan potentiaali.

Koska mitään yritystä ei voi lukea entiteetiksi sellaisenaan, muodostavat verkostot ja arvontuotantoketjut selkeämpiä kokonaisuuksia. Yhtä lailla, yritysklusteritkin laajenevat rajojensa ulkopuolelle, eikä mikään yritysyhteisö pysty toimimaan vailla ulkopuolisten tahojen tuottamaa informaatiota tai vaihdantaa niiden kanssa. Riippuvuus muista vaikuttaa yrityksen riskeihin positiivisesti, sillä pitkäjänteiset yhteistyösuhteet vahvistavat yrityksen kassavirtojen jatkuvuutta ja takaavat kestävän kehityksen.

Verkostoja luodessaan yrittäjä on jatkuvassa kanssakäymisessä vanhojen ja tulevien yhteistyökumppaniensa kanssa. Arvostusta ja statusta tietotyöläinen saavuttaa jakamalla tietoa. Bloggaavat asiantuntijat ovat osoittaneet paikkansa kansainvälisissä asiantuntijayhteisöissä – jakamalla ajatuksiaan ja tietoa hyvistä toimintatavoista omilla aloillaan. Vaikuttaa siltä, että tulevaisuudessa yhä useamman yrityksen ansaintamalli tulee perustumaan antamisen strategiaan, eli yritys tarjoaa ilmaiseksi tietoa, palveluita tai tuotteita, joiden avulla saadaan massoittain kiinnostuneita ihmisiä yrityksen ääreen – ja osa näistä asiakkaista ostaa yrityksen tarjoamia varsinaisia palveluita.

Esimerkkejä antamisen strategiasta löytyy esimerkiksi musiikkimaailmasta ja etenkin IT-alalta, jossa monet yritykset ovat muuttaneet tuotteitaan avoimeen lähdekoodiin perustuvaksi. Avaamalla tuotteen käyttäjille nostetaan sen houkuttelevuutta ja saadaan useampia ihmisiä käyttämään tuotetta. Samalla tuotteen ympärille syntyy parhaassa tapauksessa täysin maksutta toimiva kehittäjäyhteisö, joka samalla tekee tuotetta tunnetummaksi että kehittää sitä käyttäjien tarpeita paremmin palvelevaksi. Tuotteen avannut emoyhtiö toimii yleensä asiantuntijapalveluiden tarjoajana ja luo lisäarvoa vaativimmille asiakkaille. Yritys ei voi laskea voivansa hyödyntää kaikkia tuotetta käyttäviä taloudellisesti, sillä useimmat ilmaispalveluiden käyttäjät tukeutuvat juuri niiden maksuttomuuteen.

Lisäarvon tuottaminen on uudessa yrittäjyydessä myös täysin uudenlaista. Yrityksen arvo mitataan sen web-sivujen kävijämäärissä, kävijöiden vierailun toistuvuudessa, sijoituksena hakukoneissa merkittävillä hakusanoilla, ulkoisten linkkien määränä yrityksen web-sivuille, kommenttien ja asiakaskontaktien määränä, asemana kansainvälisessä asiantuntijayhteisössä ja referenssien vaikuttavuudessa. Yritys pystyy lisäämään arvoaan merkittävästi olemalla läsnä jatkuvasti ja monessa yhteydessä verkossa.

Mitä aktiivisemmin yritys toimii verkossa, sitä merkittävämpi on sen asema ja yrityksen jättämä jälki. Kutsun tätä verkostoitumista ja yrityksen brändin leimaamista juurruttamiseksi. Kun yritys ulottaa juurensa mahdollisimman laajalle, synnyttää sen kontaktit jälleen uusia yhteyksiä jopa passiivisesti. Tämän takia uuden yrityksen kontakteja voidaan nimittää sen tärkeimmiksi vastaaviksi, sillä ne synnyttävät passiivista tuloa laajentamalla yrityksen tunnettuutta. Samalla tavalla kuin kiinteistöjen omistaminen tuottaa säännöllisiä tuloja vuokrien muodossa, hyvin hoidetut ja juurretut verkostosuhteet ovat uuden yrityksen arvokkainta omaisuutta, vaikka reaaliomaisuuden määrä olisikin taseessa vaatimaton.

Sosiaalisen verkottumisen mittarit ovat määrä ja vaikuttavuus. Kontaktin vaikuttavuus mitataan edelleen tämän kontaktien määränä, eli potentiaalisten jatkokontaktien lukumääränä. Kun verkoston vaikuttavuusaste on korkea, on myös verkostoon annettujen viestien edelleenvälityksen todennäköisyys arvokkaampi. Koska yrityksen arvo voidaan mitata kontaktien määrän ja vaikuttavuuden perusteella, voidaanko ihmisen nettoarvo määritellä Facebook-ystävien määrän ja vaikuttavuuden perusteella?

Uusi yrittäjä toimii verkostoissa ja kommunikoi jatkuvasti yhteistyökumppaniensa ja asiakkaidensa kanssa. Merkittävä osa kommunikaatiosta ja tiedon jakamisesta tapahtuu tietoverkkojen välityksellä, joten tietotyötä ei voida erottaa teknologiasta ja internetistä.

Mobiilit työvälineet, kuten matkapuhelimet, kannettavat tietokoneet, kämmentietokoneet ja langaton verkkoyhteys mahdollistavat tietotyön tekemisen missä tahansa ja milloin tahansa. Tietotyöläiset pystyvät työskentelemään yhdessä usealla eri mantereella ja aikavyöhykkeellä web-palvelujen avulla asiakkaan seuratessa työn edistymistä – hyvin yleisessä tapauksessa koskaan tapaamatta työtä tekeviä ihmisiä.

Internet mahdollistaa työskentelyn loppumattoman tiedon äärellä. Kun miltei kaikki kuviteltava tieto ja ihmiset ovat saavutettavissa verkon kautta välittömästi, on mahdollisuuksien kirjo rajaton, ja lisäarvon määrä suurempi kuin koskaan aiemmin työn historiassa. Internetin helppokäyttöisyys ja edullisuus demokratisoi yritysmaailmaa valtavasti, sillä markkinoille voi päästä ilman suuria pääomia tai instituutioita helposti.

Uudenlaisen yrityksen tarjooma koostuu yhä abstraktimmasta valikoimasta palveluita. Harva yritys tuottaa enää konkreettisia tuotteita, ja tiedon käsittely, analysointi, muokkaaminen ja jakaminen ovat yhä tärkeämmässä osassa ihmisten välistä vuorovaikutusta ja samalla yritysten vaihdantaa. Kun ihmisten arvomaailma muuttuu yhä henkisemmäksi ja lisäarvoa ei haeta tuotteista vaan palveluista, kokemuksista ja sosiaalisesta kanssakäymisestä, muuttuu myös markkinoiden kysyntä kohti abstraktimpia palveluita. Uudet yrittäjät toimivat parhaimmassa tapauksessa toimittajien tapaisina symbolianalyytikoina, jotka kykenevät suodattamaan ristiriitaisen informaation seasta uutta tietoa ja kytkemään sen johonkin uuteen käyttötarkoitukseen.